Naamakirjassa virisi yhden blogikirjoituksen pohjalta  ja sitten lähti oikein keulimaan kunnolla, keskustelu tämän hetken maailmantilasta. Surkeahan se on ja kovasti ahdistava ja silloin kun maailma panee kamalintaan, tämä täti pakenee keittokirjojen pariin (ellen lukkiudu perinaisellisesti vessaan nyyhkimään).

Yksi loistavimmista ruokaa ja ruoanlaittoa käsittelevistä opuksista on Laroussen Gastronomique, parinkin tiiliskiven kokoinen ensyklopedia kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta jonka voi kuvitella kokkaukseen liittyvän. Poislukien leipominen, aika harvoin noudatan reseptejä orjallisesti vaan menen perstuntumalla ja keittokirjat toimivat enemmänkin inspiraation lähteinä kuin varsinaisian ohjekirjoina. Mutta tuo Laroussen opus on kyllä korvaamaton, jos pitäisi luopua kaikista muista keittokirjoista mutta saisin yhden pitää, sen jättäisin. Sieltä löytyy kaikki klassiset perusreseptit joihin valtaosa länsimaisesti ruoanlaitosta nojaa ja iso kasa muita ohjeita sekä läjäpäin muuta hyödyllistä tietoa. Eihän sekään mikään autuaaksi tekevä opus ole ja muutaman virheenkin olen löytänyt (mutta en resepteistä) mutta kaikkinensa oikein loistava angstinpoistaja ja innoituksen lähde.

Selaillessani sitä tänään törmäsin Hollandaise kastikkeen ohjeeseen, kaikkihan tietävät tuon miedon, sitruunaisen soossin jota väitetään niin kovin vaikeaksi tehdä. No, se ei ensinnäkään ole jos viitsii perehtyä hiukan eikä yritä oikaista ja kun kerran opettelee itse tekemään, ei pussikorviketta halua käyttää. Ja päivän vinkkinä, jos haluaa törkeän hyvä soossin vaikka grillatulle nautaeläimen ulkofilepihville, korva sitruuna limella ja mausta soossi piripirillä mutta varo liioittelemasta ettet tapa kokonaan soossin perusmakua.  Saat nuolla lautasen jos olet meillä syömässä :)